Minkälaisia erilaisia menelmiä on olemassa suoristaa kauan rullalla ollut paperi? Onneksemme internetin syövereistä löytyy paljon arvokasta tietoa asiasta.
Kaikkein yksinkertaisin ja nopein keino paperin suoristamiseen on rullata paperia käpristymiseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Tässä keinossa tulee kuitenkin huomioida paperin kunto sekä pintamateriaalit. Esimerkiksi haurastuneiden ja vanhojen dokumenttien kohdalla tulisi pohtia kestääkö kyseinen teos näin ronskin käsittelyn. Kestävätkö paperin pintamateriaali tai piirroksen värit tai kerrokset taivuttelua? Paksu maalikerros tai paperin kiiltopinta saattavat halkeilla tai muuten vahingoittua liiallisesta taittelusta.
Blogikirjoittaja Snannan blogista “Matkalla elämään” löytyy vinkki rypistyneiden papereiden ja maalausten suoristamiseksi. Hän on asettanut paperin nihkeiksi kostutetuiden kankaiden väliin ja silittänyt silitysraudalla, onnistunein tuloksin. Tällaisessa metodissa tulee välttää paperin kostumista ja liiallista kuumenemista, jotta paperi ja/tai sen sisältämä tieto eivät vahingoittuisi.
Läpikäymiemme lähteiden perusteella suositelluin tapa käsitellä vanhoja ja haurastuneita dokumentteja liittyy vesikäsittelyyn. Esimerkiksi Marleena Vihakara kertoo Pohjoismaiden konservointiliiton blogisivuilla omasta työpaikastaan Mikkelin Digitointi- ja konservointikeskuksesta ja esittelee konservoinnin toimenpiteitä, joihin kuuluu paperin vesikäsittely paperin suoristamiseksi ja puhdistamiseksi.
Vesikäsittely tuli esille myös muissa lähteissä. Annika Vänskä kertoo opinnäytetyössään vesikäsittelyn eduista, mutta myös sen tuomista haasteista. Etuina on tavan tehokkuus: vesikäsittelyn avulla saadaan voimakkaasti rullautuneet tai taittuneet dokumentit suoristettua perusteellisesti ja suhteellisen hellävaraisesti. On kuitenkin huomioitava dokumentin sisältämät väriaineet ja niiden vedenkestävyys ennen vesikäsittelyn aloittamista. Sekä Vänskä että Vihakara mainitsevat esimerkkinä rautagallusmusteen, jonka vesipesua tulee välttää. Vesipesun yhteydessä rautagallusmusteesta leviää paperia haurastuttavia rautapartikkeleita. Vänskän mukaan kalsiumfytaattikäsittelyn avulla pystytään estämään rautagallusmusteen leviäminen.
Sara Mallinen on tutkinut opinnäytetyössään laajasti eri vesikäsittelytapoja. Vesikäsittelyistä upotuspesu on kaikkein tehokkain, mutta toisaalta myös dokumenttia rasittavin. Upotuspesussa kosteuden määrää ei pystytä kontrolloimaan, eikä se näin ollen sovi vesiherkille väriaineille. Mallinen esittelee hellävaraisempia vesikäsittelytapoja, kuten kosteuskammiokäsittelyn, jossa paperin kostuttaminen tapahtuu vesihöyryn avulla. Tällöin kosteuden määrää pystytään kontrolloimaan helpommin kuin suorassa vesikontaktissa. Mallinen esittelee opinnäytetyössään lisäksi muun muassa geelipesun, imupaperi- ja imupöytäpesun, kellutuspesun sekä vesi-etanolipesun.
Vesikäsittelyä käytettäessä kostutettu paperi voidaan suoristaa taustaamalla ja/tai prässäämällä. Opinnäytetyössään Annika Vänskä kertoo tekniikasta, jossa kostutetut paperit taustataan japaninpaperiin käyttäen vehnätärkkelysliisteriä ja asettamalla painot reunojen päälle. Taustaamisen etuna on, ettei paperi pääse kuivuessaan kutistumaan. Haittana kuitenkin on, että kostea paperi saattaa venyä taustaamisprosessin aikana. Siksi on tärkeää muistaa huolellisuus ja varovaisuus dokumentteja käsitellessä.
Paperitehtaissa paperia suoristetaan juurikin venyttämällä. Uusi puhdas paperi on riittävän pehmeää, jotta se voidaan venyttää rullalta tasolle jatkojalostukseen, kuten A4-kokoon leikattavaksi. Hauraiden ja kuivuneiden dokumenttien suoristamiseen venytystekniikkaa ei kannata käyttää.
Lähteet ja lisäinfo:
- Canon: Paperin rullaus (web)
- Matkalla elämään -blogi: Rypistyneen paperin suoristus (web)
- Marleena Vihakara, Konservointiliiton blogi: Konservointityöskentelyn esittely (web)
- Annika Vänskän opinnäytetyö: Kolmen julkisivupiirustuksen konservointi (pdf)
- Sara Mallisen opinnäytetyö:Japanilaiset puupiirrokset ja niissä olevat vesiherkät painovärit konservoinnin haasteena (pdf)